Elokuva ”Yksitoista ihmisen kuvaa” tarkastelee ihmistä kallioon uurrettujen ja maalattujen kuvien kautta. Elokuva ei tutki kalliokuvia arkeologin tai taidehistorioitsijan silmin, elokuva katsoo kalliokuvia ihmisen kuvana. Mitä tarkoittaa tässä yhteydessä sanat ihmisen kuva?
Ihminen hakkaa, uurtaa tai maalaa kuvan kallioon. Kuva esittää ihmistä itseään, eläintä tai jotakin, mitä me tämän ajan ihmiset emme pysty hahmottamaan. Tekemänsä kuvan kautta ihminen kertoo itsestään, ajattelustaan ja maailmankuvastaan, samoin kuin me, tämän elokuvan tekijät kerromme elokuvallamme itsestämme.
Kalliokuvat ovat maailmanlaajuinen galleria, peili, jonka heijastuksesta on mahdollista tutustua ennen meitä eläneisiin sukupolviin, heidän ajatteluunsa, ihmiseen itseensä.
Mitä me tiedämme oman sukukuntamme alkuaikojen ajattelusta?
Me tiedämme vain sen mitä kalliokuvat kertovat. Kuvia kalliossa, kieltä, mutta ei sanoja.
