Tampereen elokuvajuhlat eli Filkkarit juhlistavat Manse Pride 2026:a esittämällä neljä lyhytelokuvaa juhlinnan ja himon epäpyhästä liitosta. Queer-kulttuurissa juhlalla on aina ollut oma tärkeä roolinsa. Juhlat ovat olleet tila, jossa ihmiset vapautuvat ja toisaalta saavat halutessaan piiloutua. Juhlia on pitänyt turvallisuussyistä järjestää salassa ja yksityistiloissa. Juhliin on ollut mahdollista luoda oma normistonsa, joka palvelee niihin osallistujia. Juhlissa ihmiset ovat saaneet toteuttaa mitä mielikuvituksellisimpia fantasioitaan. Mutta ei huolta, suostumuksellnen seksi ja turvallisemman tilan periaatteet ovat olleet osa queer-kulttuuria pitkään ennen näiden käytäntöjen valtavirtaistumista.
Nyt nähtävät neljä lyhytelokuvaa kuvaavat juhlien draaman kaarta. Ensimmäisessä elokuvassa J’irai au ball nuori Thomas vasta löytää jotain. Bleifrei 95 kuvaa miten bileissä asiat joskus karkaavat hieman käsistä. Orgy Every Other Day sukeltaa hienovaraisesti New Yorkin seksibileiden maailmaan. El jardi del diable kuvaa kahta ihmistä bileiden jälkimainingeissa. Krapula, epävarmuus ja katumus kietoutuvat yhteen katkeransuloisesti.
Elokuvat on tekstitetty englanniksi ja näytös on K-18.
Sarah Boukaïba: J'irai au ball (France/Ranska 2022) 18 min
Thomas is a nineteen year old high-schooler who lives with his father, Vincent, a very strict man who works at night and sacrifices himself to make Thomas a good person. When Thomas discover the Parisian ballroom scene (a queer subculture), all their lives go upside down.
Thomas on 19-vuotias lukiolainen, joka asuu isänsä Vincentin kanssa. Vincent on ankara ja tekee yötöitä uhratakseen paljon kasvattaakseen Thomasista hyvän ihmisen. Kun Thomas löytää pariisilaisen ballroom-skenen (queeralakulttuuri), heidän elämänsä mullistuu.
Tina Muffler & Emma Hütt: Bleifrei 95 (Austria/Itävalta, Germany/Saksa 2025) 26 min
Three friends in their twenties return to the place where they grew up, where, in a late-adolescent frenzy amid gas stations, highways, and the world’s oldest lesbian bar, they must redefine their friendship.
Kolme kaksikymppistä ystävystä palaavat paikkaan, jossa kasvoivat. Myöhäisnuoruuden vimmassa - huoltoasemien, moottoriteiden ja maailman vanhimman lesbobaarin pyörityksessä - heidän täytyy määritellä ystävyytensä uudelleen.
Samuel Döring: Orgy Every Other Day (Germany/Saksa, USA/Yhdysvallat 2024) 13 min
Bodies of diverse genders come together and play with each other with relish, always careful to act consensually and respect each other's boundaries. For many genderqueer people, these parties are of great importance when it comes to feeling comfortable in their own body and gender and discovering them anew. While the auditive and visual levels were produced independently of each other - interviews on the one hand and sensual dance performances and animations on the other - images and sounds together attempt to create something third: A part spicy fast-paced, part thoughtful dive into New York's queer underground sex party scene.
Eri sukupuolten kehot leikkivät keskenään nautiskellen, toimien aina yhteisymmärryksessä ja kunnioittaen toistensa rajoja. Gender queer ihmisille näillä juhlilla on suuri merkitys: he tuntevat olonsa mukavaksi omassa kehossaan ja sukupuolessaan ja löytävät ne uudelleen. Vaikka ääni- ja visuaalinen materiaali on tuotettu toisistaan erillään – haastatteluja toisaalta ja aistillisia tanssiesityksiä ja animaatioita toisaalta – kuvat ja äänet yhdessä pyrkivät luomaan jotain kolmatta: osittain kuuman ja nopeatempoisen, osittain harkitun sukelluksen New Yorkin queer-underground -seksibileiden maailmaan.
Pol Rebaque: El jardí del diable (Spain/Espanja 2025) 20 min
Lucas wanders into a late-night party looking for Tiago, a love from the past. Desire meets uncertainty, especially when Tiago shares that he is HIV-positive.
Lucas vaeltaa yöllisiin juhliin etsiäkseen Tiagon, rakastajan menneisyydestä. Halu kohtaa epävarmuuden, varsinkin kun Tiago kertoo olevansa HIV-positiivinen.